Iranin haukat väitetysti romuttivat Yhdysvaltain-sovun Hormuzin iskuilla

Raportoiduista heinäkuun Hormuzinsalmen iskuista voi tehdä varovaisen johtopäätöksen: Iranissa jokin ryhmä saattoi toimia normaalien poliittisten ja sotilaallisten päätöksentekokanavien ulkopuolella estääkseen diplomaattisen avauksen Yhdysvaltojen kanssa. Kaikkia salaisen operaation yksityiskohtia ei kuitenkaan ole julkisesti näytetty toteen.

Kolmeen kauppa-alukseen kohdistuneet iskut laukaisivat nopeasti Yhdysvaltain sotilaallisia ja taloudellisia vastatoimia. Samalla ne kärjistivät Iranin sisäistä kiistaa siitä, kuka määrittää maan strategian. 123

Mitä Hormuzinsalmessa tapahtui?

The New York Times kertoi Iranin hallinnon sisäpiirilähteisiin vedoten, että Washingtonin-sopimuksen vastustajat käyttivät salaista operaatiota hyökätäkseen kaupallista merenkulkua vastaan Hormuzinsalmessa. Yksi kohteista oli Qatarin omistama nesteytettyä maakaasua kuljettanut alus Al Rekayyat, johon kerrottiin hyökätyn Omanin rannikon edustalla. Aikalaisraportoinnin mukaan kolmeen alukseen iskettiin aikana, jolloin öljyn ja kaasun kuljetukset vesiväylän kautta olivat vasta hauraasti elpymässä. 12

Yhdysvallat ilmoitti Iranin hyökänneen kolmeen kauppa-alukseen, iski sen jälkeen kohteisiin Iranissa ja perui poikkeusluvan, joka oli mahdollistanut Iranin öljyn myynnin. Yhdysvaltain keskusjohto Centcom kertoi iskujen kohdistuneen muun muassa ilmapuolustukseen, johtamis- ja viestintäverkkoihin, rannikkotutkiin, meritorjuntakykyyn sekä vallankumouskaartin pienveneisiin. 3

Iran ei ole julkisesti ottanut vastuuta aluksiin kohdistuneista iskuista. 4

Väite virallisen johdon ohittamisesta

Viiteen iranilaisviranomaiseen ja kahteen vallankumouskaartin jäseneen perustuvan raportoinnin mukaan presidentti Masoud Pezeshkian sai tiedon iskuista vasta niiden tapahduttua. Hänen kerrotaan soittaneen raivostuneena vallankumouskaartin ylipäällikölle Ahmad Vahidille ja vaatineen selitystä.

Vahidi puolestaan sanoi raportin mukaan, ettei ollut hyväksynyt operaatiota eikä tiennyt siitä etukäteen. Myöskään Iranin korkein kansallisen turvallisuuden neuvosto – keskeinen elin sekä sodan että neuvottelujen kannalta – ei tietojen mukaan ollut tietoinen asiasta, kuten ei suuri osa maan muustakaan johdosta. 1924

Tämä on niin sanotun omin päin toimineen operaation ydinväite. Saatavilla ei kuitenkaan ole julkista teknistä selvitystä siitä, millä aseilla aluksiin iskettiin, mikä yksikkö iskut toteutti, miten käskyketju kulki tai miten tekijät välttivät paljastumisen. Pelkästä väitteestä, etteivät korkeat viranomaiset tienneet operaatiosta, ei voi päätellä näitä yksityiskohtia.

Miksi Hossein Taeb nousi tapauksen keskiöön?

Timesin tutkivaan raportointiin viittaavien tietojen mukaan Iranin hallinnon ja turvallisuusviranomaisten selvitykset jäljittivät päätöksen iskeä aluksiin Hossein Taebiin. Taeb on pappi ja entinen tiedusteluvaikuttaja, joka oli vastustanut Yhdysvaltain kanssa tehtävää sopimusta. 2633

Taeb nimitettiin myöhemmin Basij-puolisotilaallisten joukkojen johtoon. Basij on Iranin turvallisuuskoneiston keskeinen organisaatio, jota on käytetty muun muassa kannattajien mobilisointiin ja kotimaisen toisinajattelun tukahduttamiseen. Samalla Ahmad Vahidi vahvistettiin virallisesti vallankumouskaartin ylipäälliköksi. 3941

Ylennys ei sellaisenaan todista, miksi Taebia palkittiin eikä rangaistu. Se sopii kuitenkin raportoituihin poliittisiin asetelmiin: kompromissia Washingtonin kanssa vastustaneet kovan linjan toimijat olivat jo avoimesti yrittäneet estää sopimusta poliittisella painostuksella, mielenosoituksilla, mediatoiminnalla sekä yksityisillä ja julkisilla kannanotoilla. 18

Raportointi ja analyysit kuvaavat Taebin myös läheiseksi Mojtaba Khamenein ympärille rakentuneelle johtopiirille. Hänen todellista vaikutusvaltaansa tai päätöksenteon tarkkaa kulkua ei kuitenkaan voi annetuista aineistoista riippumattomasti ratkaista. 3437

Sisäinen valtataistelu näkyi merellä

Tapaus nosti esiin jakolinjan niiden iranilaistoimijoiden välillä, jotka pitivät diplomatiaa keinona vähentää maahan kohdistuvaa painetta, ja niiden kovan linjan toimijoiden välillä, joille myönnytykset Hormuzinsalmesta tai suhteista Washingtoniin olivat mahdottomia hyväksyä. 1831

Vaikutukset ulottuivat Irania laajemmalle. Alusiskut vaaransivat öljyn ja kaasun kuljetuksia yhdellä maailman tärkeimmistä merireiteistä. Meriliikenne heikkeni jyrkästi eskalaation aikana: erään raportin mukaan vain 13 alusta kulki salmen läpi heinäkuussa, Yhdysvaltain uudelleen käyttöön ottaman merisaarron ensimmäisenä kokonaisena päivänä. 8

Syyskuuhun mennessä Times raportoi, että Hormuzinsalmessa oli osunut vähintään 23 alukseen heinä–elokuun aikana. 6

Mitä ei tiedetä?

Useita tapaukseen liitettyjä laajempia väitteitä ei annetuilla aineistoilla voida vahvistaa. Näitä ovat esimerkiksi Mojtaba Khamenein julkiseen näkyvyyteen liittyvät kysymykset, hänen nimissään annettujen määräysten aitous sekä väitetyt suunnitelmat, jotka koskisivat alueellisia puolisotilaallisia ryhmiä, Punaisenmeren kohteita tai energiainfrastruktuuria.

Selkein johtopäätös on siksi rajattu: raportoinnin mukaan Iranin sisäinen, diplomatiaa vastustanut kovan linjan haaste auttoi muuttamaan alustavan Yhdysvaltain ja Iranin välisen yhteisymmärryksen uudeksi sotilaalliseksi vastakkainasetteluksi. Merenkululle koituneet seuraukset ovat dokumentoituja, mutta salaisen operaation koko vastuuketju perustuu nimettömien iranilaislähteiden kertomuksiin eikä sitä ole esitetty julkisesti aukottomana teknisenä tai oikeudellisena näyttönä. 1219