Tekoälybuumin menot ovat nyt rajummat kuin IT-kuplan aikana. Mitä seuraavaksi?

Tekoälyn vaatima infrastruktuurin rakentaminen on siirtynyt aivan uudelle tasolle. Morgan Stanleyn tuorein tutkimus paljastaa, että viiden suurimman niin kutsutun hyperscaler-yhtiön – Amazonin, Alphabetin, Metan, Microsoftin ja Oraclen – investointi-intensiteetti ei ole vain lähestynyt, vaan se on jo ylittänyt reilusti IT-kuplan huipulla nähdyt tasot. Kyse ei ole enää teknologiasektorin sisäisestä asiasta, vaan ilmiöllä on kauaskantoisia seurauksia koko rahoitusmarkkinalle.

Miten tekoälymenot vertautuvat IT-kuplaan?

Morgan Stanleyn strategit ennustavat nyt, että näiden viiden jätin investointiaste (capex-to-sales) nousee 36 prosenttiin vuonna 2026, 44 prosenttiin vuonna 2027 ja 42 prosenttiin vuonna 2028 . Vuoden 2027 lukema, 44 prosenttia, on selvästi yli IT-kuplan aikaisen noin 32 prosentin huipun . Kun mukaan lasketaan vielä rahoitusleasing-sopimukset, suhdeluvut nousevat tätäkin korkeammiksi .

Tämä on dramaattinen harppaus aiemmista arvioista. Vielä syyskuussa 2025 Morgan Stanley povasi 26 prosentin investointiastetta vuodelle 2027 – tasoa, joka tuolloin vain lähestyi IT-kuplan huippua . Ylöspäin tehty korjaus kuvastaa sitä, kuinka armottomasti tekoälyn menokilpailu on kiihtynyt.

Vertailun vuoksi nykyinen intensiteetti ylittää myös liuskekaasubuumin aikana nähdyn 20 prosentin tason . Morgan Stanleyn analyysi huomauttaa, että kourallinen yhdysvaltalaisia teknologiayrityksiä on nyt käyttämässä lähes saman verran pääomalaitteisiin kuin koko muu Yhdysvaltain talous .

Kokonaisinvestoinnit karkaavat biljoonaan

Ennusteiden kehityskulku puhuu omaa karua kieltään. Vielä vuosi sitten pankki arvioi hyperscalerien yhteenlasketuiksi investoinneiksi noin 450 miljardia dollaria sekä vuodelle 2026 että 2027 . Nyt nuo arviot ovat yli kaksinkertaistuneet:

• 2026: Noin 800 miljardia dollaria (joidenkin arvioiden mukaan 805 miljardia)
• 2027: Noin 1,16 biljoonaa dollaria (eli 1 160 miljardia)

Vuoden 2027 luku on yli neljä kertaa se, mitä sama joukko käytti vuonna 2024 . Vuonna 2025 investoinnit nousivat 70 prosenttia edellisvuodesta, ja menojen ennustetaan jatkavan kasvuaan. Vuoteen 2028 mennessä odotetaan yhteensä 2 biljoonan lisäpanostuksia . Morgan Stanleyn osakeanalyytikot, Brian Nowakin johdolla, mallintavat nyt näitä dramaattisesti suurempia lukuja ensimmäisen vuosineljänneksen tulosraporttien jälkeen .

Poistojen aalto: 680 miljardin dollarin lasku

Valtavat pääomapanostukset luovat uhkaavan poisto-ongelman. Morgan Stanley esittää asiasta kaksi osin päällekkäistä arviota:

• Kaikkien viiden yhtiön osalta yhteenlasketut poistot seuraavan kolmen vuoden aikana (2026–2028) tulevat ylittämään 520 miljardia dollaria .
• Pelkästään Microsoftin, Oraclen, Metan ja Alphabetin osalta kokonaispoistot seuraavan neljän vuoden aikana (2026–2029) voivat nousta yli 680 miljardiin dollariin .

Yhtiökohtaiset ennusteet ovat pysäyttäviä. Alphabetin poistokulut voivat nelinkertaistua vuoden 2028 loppuun mennessä . Oraclen noin 4 miljardin dollarin poistot vuonna 2025 saattavat paisua jopa 56 miljardiin dollariin vuoteen 2029 mennessä, mikä vastaisi noin 28:aa prosenttia konsensusennusteen liikevaihdosta .

Nämä kulut ovat merkittäviä, koska ne kulkevat suoraan tuloslaskelman läpi, puristaen katteita ja pienentäen raportoituja voittoja. Financial Times on kuvannut tätä teknologiayhtiöiden "osta nyt, kirjaa myöhemmin" -ongelmaksi .

Oracleen kohdistuu suurin paine

Viidestä yhtiöstä Oracle on alttiina voimakkaimmalle paineelle. Sen poistojen suhde liikevaihtoon ennustetaan nousevan noin 7 prosentista 28 prosenttiin tulevina vuosina . Syynä on Oraclen muita pienempi liikevaihtopohja, jolloin sama dollarimääräinen infrastruktuurin poisto nielaisee paljon suuremman osan sen liikevaihdosta. Morgan Stanleyn analyytikot ovat nostaneet Oraclen esimerkkinä yhtiöstä, jossa raskaiden tekoälyinvestointien ja tulovirtojen epäsuhta näkyy tilinpäätöksessä kaikkein selvimmin .

Taseen ulkopuolinen riski ja piilovelka

Raportoidut investointiluvut saattavat aliarvioida todellisen taloudellisen riskin. Morgan Stanley huomauttaa, että rahoitusleasingsopimukset nostavat efektiivisiä investointiasteita vielä kassavirtaperusteisia lukuja korkeammiksi . Merkittävämpää on, että teknologiayritykset ovat siirtäneet yli 120 miljardia dollaria datakeskusmenoja pois taseistaan erilaisten erillisyhtiöiden (SPV) kautta alle kahdessa vuodessa. Tämä luo piilotettua velkavipua ja oikeudellisia riskejä .

Moody’s Ratings on erikseen varoittanut, että viidelle suurimmalle yhdysvaltalaiselle hyperscalerille on kertynyt 662 miljardin dollarin edestä tulevia datakeskusten vuokrasitoumuksia, jotka eivät ole vielä alkaneet ja jotka siten puuttuvat kokonaan taseista nykyisten kirjanpitosääntöjen mukaan . Tällainen taseen ulkopuolinen rahoitus on herättänyt huomiota myös Yhdysvaltain senaatissa, jossa on arvosteltu erityisesti järjestelyjä, joissa ulkopuoliset sijoittajat rahoittavat ja omistavat datakeskuksia, jotka sitten vuokrataan takaisin teknologiayhtiöille .

Velkamarkkinat rahoittamassa 1,5 biljoonan aukkoa

Hyperscalerit eivät pysty rahoittamaan tätä rakennusvaihetta pelkällä operatiivisella kassavirrallaan. Morgan Stanley arvioi, että maailmanlaajuisesti datakeskuksiin tarvitaan noin 2,9 biljoonaa dollaria vuoteen 2028 mennessä, ja tästä syntyy 1,5 biljoonan dollarin rahoitusvaje, joka on katettava ulkopuolisella pääomalla . Arvioitu jakauma:

• 800 miljardia dollaria yksityistä luottoa (private credit)
• 200 miljardia dollaria yrityslainoja
• 150 miljardia dollaria arvopaperistettua luottoa (ABS/CMBS)
• Loput muista lähteistä, kuten pääomasijoituksista, venture capital -rahoituksesta ja pankkilainoista

Velkakirjojen liikkeeseenlasku on jo nyt räjähdysmäisessä kasvussa. Hyperscalerit laskivat liikkeelle yli 100 miljardin dollarin edestä investointitason (investment grade) velkaa pelkästään vuonna 2025 rahoittaakseen datakeskushankkeitaan . Morgan Stanley odottaa tämän joukon nettovelanlisäyksen kasvavan noin 30–50 prosenttia vuonna 2026, nousten mahdollisesti 130–150 miljardiin dollariin . Uutistoimisto Reuters raportoi, että tekoälyyn ja datakeskuksiin sidottu vuotuinen velan liikkeeseenlasku nousi 166 miljardista dollarista vuonna 2023 peräti 625 miljardiin dollariin vuonna 2025 . J.P. Morgan on arvioinut suurten teknologiayhtiöiden uuden velan kokonaismääräksi 455 miljardia dollaria 27 liikkeeseenlaskijalta, josta 357 miljardia on viiden hyperscalerin suoraa lainanottoa .

Historialliset kaikukuvat ja markkinavaroitukset

Morgan Stanley on vetänyt esiin useita pysäyttäviä historiallisia vertauskohtia:

• Tekoälyyn liittyvät hyperscaler-investoinnit ovat nyt ylittämässä IT-kuplan aikaiset teleoperaattorien menot sekä suuruudeltaan että kestoltaan .
• Menojen intensiteetti ylittää IT-kuplan huipun lisäksi myös liuskekaasubuumin aikaiset tasot .
• Viiden hyperscalerin odotetaan kattavan noin 40 prosenttia koko Russell 1000 -indeksin kassavirtaperusteisista investoinneista vuosina 2026–2028, mikä edustaa yli 2 biljoonan dollarin menoja .

Morgan Stanley Wealth Managementin sijoitusjohtaja Lisa Shalett on varoittanut "halkeamista" tekoälyn investointibuumissa. Hän kutsuu generatiivisen tekoälyinvestoinnin kestävyyttä tulevan vuoden tärkeimmäksi kysymykseksi sijoittajille. Shalett totesi: "Kun puhutaan markkinoiden skenaarioiden hinnoittelusta, uskomme olevamme lähempänä seitsemättä kuin ensimmäistä pelivuoroa" .

Laajempi tutkimuskonteksti korostaa mittakaavaa: Morgan Stanley arvioi, että lähes 3 biljoonaa dollaria tekoälyyn liittyviä infrastruktuuri-investointeja virtaa maailmantalouteen vuoteen 2028 mennessä, ja yli 80 prosenttia tästä on vielä edessäpäin . Pankki luonnehtii rakennusvaihetta enemmän teolliseksi investoinniksi kuin spekulatiiviseksi teknologiakäytöksi, mutta taloudellinen keinottelu, poistotaakka ja velkariippuvuus tuovat mukanaan riskejä, jotka kaikuvat aiempia nousu- ja laskukausia epämiellyttävällä tavalla.